Netittömyyden aika on ohi!

Olemme viettäneet viimeiset kaksi viikkoa netittä täällä Iringassa, sillä paikallisella Zantel-operaattorilla ei ollut myydä mokkuloita täällä. Lehtorimme kämppis oli onneksi niin ihana, että osti meille mokkulat Darissa käydessään. Kaksi viikkoa on otettu rennosti ja lueskeltu dekkareita auringossa. Pikkuhiljaa alkaa mieli jo halata Tumainin yliopistolle opiskelemaan.

Tässä nyt kuitenkin fiiliksiä alkutunnelmista ensimmäiseltä viikolta:

Dar es Salaamissa vietimme ensin pari yötä mukavassa hotellissa Sinsan alueella. Dar on lievästi sanottuna sekava kaupunki. Siellä ilma on kuuman kosteaa ja väsymys otti osansa pitkien lentojen ja ilmaston takia. Lennot sujuivat hyvin, vaikka Addis Abeban lentokenttä olikin todella huonosti organisoitu paikka ja kiristi kanssamatkustajien ja omien hermojen kestävyyttä.

Liikenne etenkin Darissa oli käsittämätön sekasorto näin suomalaisen silmin. Täällä on siis vasemman puoleinen liikenne, joka vaatii totuttelua, mutta Darissa näytti, että autot ja mopot kulkevat aina sieltä, mistä vain mahtuvat. Tien ylittäminenkin oli Darissa vähän turhan jännittävää. Tiet ovat pääosin huonossa kunnossa ja etenkin näin sadekaudella mutavelliä, lätäköitä ja uria on kaikkialla. Darissa myös liikenneruuhkat saattavat hidastuttaa matkaa parilla tai muutamalla tunnilla. Henkilökohtaisesti koin Darin hankalaksi kaupungiksi.

Iringa, jonne olemme nyt kotiutuneet, sijaitsee noin 500 kilometrin päässä Dar es Salaamista ja sijaitsee vuoristoisella alueella 1700 m merenpinnan yläpuolella. Taksimatka kahdella pysähdyksellä kesti yhdeksän tuntia ja bussilla matka on kuulemma vieläkin pidempi. Tie Darista Iringaan kulkee Mikumin kansallispuiston läpi, jossa onnistuimme bongaamaan useamman norsulauman, impaloita, seeproja, kirahveja, paviaaneja, gnuantilooppeja kaukaisuudessa ja villisikoja. Yllättävän paljon siis yhden automatkan aikana. Erikoista oli myös krokotiilivaroituskyltti joenuoman varrella. Lähempänä Iringaa tie muuttuu hyvin vuoristoiseksi ja siellä sun täällä on aina rekkoja hyytyneinä, sillä ne usein ovat ylikuormitettuja ja huonokuntoisia. Ylipäänsä paras auto Tansanian teillä on maastoauto, sillä kadut ja tiet ovat todella hirveässä kunnossa ja vain suurimmat tiet ovat asfaltoituja.

Iringan ilma on meille sopivampi. Päivisin on lämmintä ja illalla viileähköä, vähän kuin Suomessa parhaimpana kesäaikana. Meidän asuntomme on ihana talo, joka sijaitsee Wilolesin alueella. Ihmiset ovat pääosin todella ystävällisiä, iloisia ja auttavaisia. Pihapiirissämme on myös vuokranantajamme talo, jossa asuu hänen lisäkseen hänen äitinsä, sukulaistyttöjä ja -poika. Heillä on oma puutarha pihalla, joten vehreydestä ei ole pulaa. Muutenkin näin sadekaudella on todella vihreää, raikasta ja kaunista, mutta moskiittoja on myös enemmän. Suomalaisen hyttysmyrkyn teho on aika huono, sillä jalkani ovat aivan syödyt. Moskiitot ovat salakavalan äänettömiä ja pistoa tuskin huomaa ennen kuin alkaa kutina. Vuokranantajamme asensi hyttysverkot meille ja puremien määrä on huomattavasti vähentynyt. Hän on muutenkin todella auttavainen ja ystävällinen herrasmies, joten meillä on käynyt todella iso tuuri! Hänen äitinsä on mama Maico, jota siis kutsutaan esikoisen mukaan. Kaikkia vanhempia naisia kutsutaan kunnioittavasti mamaksi. Meidän mama Maico on todella sydämellinen nainen, joka puhuu hyvin vähän englantia, joten swahilia opimme varmasti kotonakin jonkin verran.

Ihmisten huomio on hieman häkellyttävää ja swahilinkielisiä tervehdyksiä lentelee ilmoille jatkuvasti. Esimerkiksi habari -tervehdykseen kuuluu vastata nzuri tai nzuri sana tai salama! Mambo -tervehdykseen kuuluu vastata safi tai poa. Vanhempia kunnioittava tervehdys on shikamu, johon he vastaavat marahaba. Näin ensialkuun tervehdysten jatkuvasti lennellen ilmoille on aivan pihalla, mitä mihinkin vastaisi. Ajan kanssa nämä varmasti oppii, mutta tätä sosiaalista kanssakäymistä tapahtuu esimerkiksi kaupungilla käydessä jatkuvasti.

Tansanialaiset ovat todella uskonnollisia ja pääuskonnot täällä ovat katolilaisuus ja islam. Täällä sisämaassa kristittyjä on enemmän, sillä verrattuna esimerkiksi Dariin, alkoholia myydään täällä huomattavasti useammassa paikassa. Myös esimerkiksi rekat ja bussit ovat täynnä uskonnollisia sloganeita, kuten vaikkapa 'I love Jesus'. Asuntomme lähellä on myös luterilaiskirkko, jossa etenkin joka sunnuntai kaikuu monta tuntia saarnat ja laulut.

Pakko vielä sanoa, että täällä asioiden hoitaminen ottaa oman aikansa. Tansanialaiset ovat muutenkin keskimäärin hidastempoisia kaikessa ja myös melko tapoihinsa pinttyneitä. Tansanian toinen kieli on englanti, mutta sen osaamisen taso vaihtelee aika hurjasti. Täällä ei ole minkäänlaista jätehuoltoa, vaan biojätteet kompostoidaan ja kaikki muu lasia ja metallia lukuunottamatta poltetaan pihoilla. Omavaraisuus on tyypillistä ja talojen pihoilla usein kasvatetaankin oman puutarhan antimia ja pidetään kotieläimiä. 

Meillä on vielä yksi viikko aikaa tutustua rauhassa kaupunkiin ennen kuin opiskelu yliopistolla alkaa. Kouluhameita täytyy ainakin metsästää, sillä yliopiston pukukoodin mukaan naisilla täytyy olla yli polvien mittainen hame ja olkapäät peittävä yläosa.

Lopuksi vielä Mikumin luonnonpuistosta taksimatkalta Iringaan hätäisesti napattuja kuvia!